Kehräyksen ensiaskelia
En ole koskaan kehrännyt, enkä ole itse asiassa edes osannut unelmoida siitä. Mutta Jyväskylän Taitokeskuksen opetustarjonnasta löytyi sitäkin! Aloitin viikon jännittynein ja odottavin mielin - ja odotus palkittiin! Jo ensimmäisen kehräyspäivän jälkeen googlettelin Torista rukkeja...

Alkuvalmistelut

Ihan ensiksi tutustuimme karstaamiseen. Lampaanvillaa laitettiin karstan teriin ohut kerros. Sitten ylä- ja alakarstaa vedettiin hellästi päällekkäin eri suuntiin. Näin villa muokkautui 'samansuuntaiseksi' ja siitä voi tehdä 'lepereitä' (hentosia pitkulaisia höttösiä, ks. kuva), joita syötetään rukille.

Pestyn ja karstatun villan lisäksi käytimme kehräykseen myös eriväristä merinovillaa (kuva). Aivan ihanan pehmeä materiaali. Itse kehräsin tästä ja lampaanvillasta varsin poukkoilevaa ja rosoista sekoituslankaa (katso esimerkkejä sivun alaosassa olevasta kuvagalleriasta). Ja täytyy sanoa, että rakastan tätä itse kehrättyä lankaa! En usko, että jatkossakaan tavoitteenani on tasavahva lanka, joka ei erotu kaupan villalangasta. Ehkä kuitenkin opettelen tekemään syksyn mittaan hieman ohuempaa lankaa.
Rukki, karsta ja viipsinpuut

Sain tutustua tämäntyyppiseen helppokäyttöiseen rukkiin. Aivan IHANA työväline! (Kuva kirjasta: Tuulia Salmela: Kehrääjän käsikirja).
Rukeista ja niiden käytöstä löytyy lisää tietoa esimerkiksi Rukkikuiskaajan sivuilta https://rukkikuiskaaja.wordpress.com/2014/03/21/rukki-kehruuvalineena/

Toivon, että pääsen jossain vaiheessa tutustumaan myös vanhanaikaiseen rukkiin.

Karstalla karstataan/muotoillaan villaa pehmeämmäksi ja 'pidemmäksi'.
Viipsinpuilla puolestaan kerätään lanka kehruun jälkeen nätisti ylä- ja ala-akselin ympärille vyyhdiksi.
Kehrääminen

Aluksi vedin isommasta villamakkarasta tällaisia ohuita 'soiroja' ja punaisena mausteena käytin tuulahduksen silkkiä.
Tämän jälkeen langoitin rukin, eli laitoin aloituslangan (jossa päässä lenkki) kahden koukun läpi ja ulos torvesta. Sitten solmin hahtuva/villakuidun lenkkiin. Ja ei muuta kuin polkemaan!
ps. Muista tiivis ote etusormen ja peukalon välillä (kuitu niiden välissä). Huomaa pieni 'kolmio' etusormi-peukalo-otteen yläpuolella. Liu'uta ja venytä sormien välistä villakuitua (mieti samalla, miten paksua lankaa haluat).

Kehräsin villa-silkki-lankaa rullan ympärille. Kuten kuvasta voi huomata, ei tämäkään ole ihan tasainen näyte. Kehrääminen ei ole äkkiseltään aivan helppoa ja langalle tulisi aika kova metrihinta, jos sitä lähtisi myymään =)..
Sen verran kehrääminen sytytti sielua, että illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä tämä on ollut mielessä. Mistäpä sitä tietää, ehkä minullakin on rukki jonain päivänä?

Kun lanka on kertaalleen kehrätty, voi sen 'kerrata', eli kehrätä toistamiseen toiseen suuntaan. Näin lanka myös paksunee.
Kertaaminen tapahtuu niin, että ensin kertaalleen kehrätty lanka kieputetaan käden ympärille (tähän on olemassa kiepautuskaava, ks. esim. https://www.youtube.com/watch?v=1gk8uj38DE8). Tämän jälkeen kehrätyn langan alku- ja loppupää sidotaan 'torvesta' tulevaan lankaan. Sitten poljetaan vastakkaiseen suuntaan ja annetaan langan juosta sormien välistä.
Lankaa voi kerrata niin moneen kertaan kuin haluaa (ja mitä torveen mahtuu)- kunhan muistaa aina vaihtaa kehruusuuntaa.
Hyvä ohje kertaamiseen löytyy esim. Youtubesta osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=uaQ9eIDQ3l0
Kun lanka on sopivasti kerrattu, kieputetaan se viipsinpuiden ympärille ja sidotaan 'kahdeksikolla' kiinni vähintään yhdestä kohtaa.
Kuivaus ja säilyttäminen

'Rauhallinen' lanka otetaan viipsinpuilta ja laitetaan n. 10 minuutiksi kädenlämpöiseen veteen. Tämän jälkeen se nostetaan kuivumaan ilmavaan paikkaan.

Tänään sain tulokseksi tällaista kaunista puna-valkoista silkki-villalankaa.
Villalanka kannattaa säilyttää ilmavasti, ettei lanka veny turhaan (vyyhdit siksi hyviä).
Kiitos ihana Tiina-opettaja kärsivällisyydestä ja kannustuksesta!

Yläkuva: Tuulia Salmela: Kehrääjän käsikirja
Alta löytyy puolestaan neulekokeilu itse kehrätystä langastan (puikoilla 6). Kertakaikkisen ihastuttavaa neuletta!



Koirankarvalanka
Lankaa voi kehrätä myös koiran karvoista! Kokeilin kehrätä tyttäreni kanssa meidän edesmenneen Mytyn (bishon frisé) karvoja lampaanvillan joukkoon - onnistuen siinä! Hieman harjoitusta tämä vielä vaatii, jos haluaa tulokseksi ihan tasaista lankaa =).
Koska villa tunnetusti sekä lämmittää että lievittää pieniä särkytiloja, voi vain kuvitella, miten sydäntä lämmittää, kun saa hypistellä oman koiran turkista kehrättyä lankaa <3.