Valitsin kankaaksi mustan pellavan, josta leikkasin lehden muotoisia palasia 6 kpl (3 etu- ja 3 sisäkappaletta). Sisäkappaleet voivat olla n. 3-5 mll pienempiä, jotta jäävät nätisti piiloon. Tämän lisäksi lehti sisältää valkoista muovia kovikkeeksi sekä fleece-kangasta (tai jotain muuta pehmoista) pehmentämään jokaista sivua. Laitoin pehmikkeen vain rasiassa etupuolelle tuleviin lehtiin, en laittanut sitä sisäpuolelle. 

Huom. ennen kuin lähdin yhdistelemään palasia kirjoin kankaaseen haluamani kuvioita (nimikirjaimet JT laitoin sisäpuolelle pohjaan). Jälkeenpäin kirjonta voi olla hankalaa. Kirjoessani käytin mm. ranskalaisia solmupistoja, laakapistoja sekä kuusipistoja.

Tämän jälkeen harsin (=etupistoilla) lehden sivut (yläkuva) ja rypistin se tiukasti muovin ja pehmykkeen ympärille (alakuva). Lisäsin pistoja sivulta toiselle, jotta kangas pysyi rypyttömänä oikealta puolelta.  

Vinkki 1: Lanka kannattaa olla polyesteriä tai Karhulankaa, jota itse käytin.

Vinkki 2: Halutessaan voi hieman hioa hiomapaperilla kovan muovin sivuja ja kärkiä, silloin se ei tunge ulos kankaasta, sen ollessa tiiviisti ympärillä. 

Kuten yllä näet, yksi rasia tarvitsee kuusi lehden kappaletta. Seuraavassa vaiheessa yhdistin jokaisen lehden etu- ja takakappaleen piilopistoilla (kuva alla), jolloin tuloksena on 3 lehteä (alla). 

Viimeisessä vaiheessa yhdistin kappaleet toisiinsa piilopistoilla. Tässä pitää muistaa jättää ylimmäinen sivu auki suuaukkoa varten =). 

Alla näet mummoni vanhasta essusta tehdyn samantyyppisen (hieman pienemmän) rasian. Rasioita voi muokata pienemmäksi ja suuremmaksi haluamansa mukaan - kaavaa suurentamalla tai pienentämällä. 

Tällaiseen rasiaan voi laittaa esimerkiksi nappikuulokkeet tai säilyttää mitä tahansa pientä tärkeää. 'Suun' ympärille voi myös ommella pienen nauhan ja napin, jolloin suuaukko pysyy kiinni.  

Tein rasian kahteen pinssipohjaan (metalliosa yläkuvassa) jonka päälle tuli fleece-pehmuste ja hieman vanua pyöristämään rasian pintaa. Nämä metalliosat toimivat rasian ulkopuolisina osina, ja sisäosiksi leikkasin palan pahvia, jotka päällystin eri kankailla (samalla lailla harsimalla kankaiden reunat ja vetämällä saumavara sisäpuolelle piiloon). 

Tarkoituksenani oli tehdä tyttärelleni lahjaksi korurasia, jonka sisälle piilotin lahjakorun.  

Tämänkin rasian ympäröin mustalla pellavakankaalla, sillä rakastan kirjoa siihen! Kirjonnassa käytin ketjupistoa. Kirjonnan jälkeen harsin ympärille etupistot ja vedin ne kireälle pinssipohjan ja pehmukkeiden ympärille. Samalla tekniikalla tein rasian alaosan.

Vaikein vaihe oli vetkoketjun ompelu rasian ylä- ja alaosaan. Kuvassa näet, että olen harsinut vetoketjun yläpuolelle (ja alas ompelin myös) hennon kiristyksen, jotta se asettuisi kauniimmin ylä- ja alaosaan kiinni.  

Yllä näkyvä musta kangaspala yhdistää rasian 'takaa' kiinni toisiinsa. Sisäpuolelle (alakuva) laitoin toiseen sisäpuoleen punavalko-pilkullisen kankaan piristykseksi. Kuvassa näkyvä etu- ja takaosaa yhdistävä punainen pieni suikale on kirjansidonnassa käytettyä kluutti-kangasta. 

Halusin tehdä itselleni neulakirjan, jossa säilyttäisin eri tarkoituksiin sopivia neuloja: kirjontaan, sukan parsimiseen, helmien ompeluun jne. 

Aloitin piirtämällä perhosen siivet ja leikkasin niistä kaavat. Tämän jälkeen leikkasin etu- ja takakappaleet koulukaveriltani Eevalta saaduista huopa/villakangasnäytteistä. Nämä toimivat erinomaisesti tähän tarkoitukseen, eivätkä purkaantuneet reunoista! 

Kirjoin päälliosiin ensin 'intuitiivisesti' .- siis en suunnitellut kuvioa etukäteen (harvoin niin teen), ja tällainen siitä sitten tuli. Liitin mukaan muutaman punaisen helmen. 

Etu- ja takakappaleiden väliin tuli kovike muovinpalasta (voi käyttää esim. margariinipurkin kantta) sekä vanua. Ympyränmallinen ketjupisto-kirjonta teki kivan elävän pinnan. 

Lopuksi liitin mukaan keskikappaleet, joilla yhdistin etu- ja takasivut toisiinsa (yläkuva). Käytin yhdistämisessä pykäpistoja. Ompelin myös pienen napin ja virkkasin pätkän puuvillalangasta, joilla sain kiinnitettyä neulakirjan 'kannet' yhteen (alakuva).